Aistit tilassa osa 2: Tilan vaikutus hermostoon

Vietämme jopa 90 % ajastamme sisätiloissa, ja ympäristö, jossa elämme, työskentelemme tai majoitumme, muokkaa jatkuvasti hermostomme tilaa, mielialaamme ja jopa terveyttämme.

Sisustusarkkitehtina minua kiehtoo se, mitä tilalliset valinnat viestivät aivoillemme. Me kannamme mukanamme ikiaikaista biologiaa: aivomme skannaavat ympäristöä jatkuvasti. Jos tila on täynnä visuaalista melua, teräviä kulmia tai epävarmuutta, hermostomme pysyy jatkuvassa varuillaan olon tilassa.

Hermosto ja tila – miten ympäristö vaikuttaa oloomme?

Kun puhumme sisustusarkkitehtuurista, huomio kiinnittyy usein siihen, miltä tila näyttää. Yhtä tärkeää – ellei tärkeämpää – on kuitenkin se, miltä tila tuntuu. Osaava suunnittelija suunnittelee ympäristöjä huomioiden myös ihmisen (ja eläinten) biologiaa.

Olemme sitten kotona, työpaikalla tai julkisessa tilassa, aivomme tekevät jatkuvasti samaa hienovaraista työtä: ne arvioivat, onko tässä ympäristössä turvallista olla, keskittyä ja palautua. Hermosto ei tee eroa yksityisen ja julkisen tilan välillä. Se reagoi valoon, ääniin, materiaaleihin ja tilan hahmotettavuuteen samalla tavalla kaikkialla.

Koti – paikka, jossa keho saa rauhoittua

Kotona hermoston olisi hyvä päästä tilaan, jossa palautuminen tapahtuu kuin itsestään. Jos ympäristö on täynnä visuaalista kuormitusta, keskeneräisiä asioita tai epäselviä toiminnallisia ratkaisuja, keho voi jäädä huomaamatta valppaustilaan. Yksilölliset erot ovat suuria, kaikki eivät osaa eritellä ympäristön vaikutusta. Se ei kuitenkaan poista sitä, että tilat vaikuttavat hyvinvointiimme.

Pienilläkin muutoksilla on merkitystä. Selkeämmät näkymät, toimivat säilytysratkaisut ja tilan rytmittäminen voivat antaa hermostolle viestin, että tässä on lupa levätä.

Työympäristö – tilaa keskittymiselle

Työympäristöt kuormittavat hermostoa usein enemmän kuin huomaamme. Jatkuvat äänet, keskeytykset ja kovat pinnat voivat ylläpitää lievää stressiä, joka vaikuttaa sekä keskittymiseen että jaksamiseen.

Hyvin suunniteltu työtila tukee keskittymistä tarjoamalla suojaa, selkeyttä ja hallinnan tunnetta. Luonnolliset materiaalit, harkittu akustiikka ja rauhallinen valaistus auttavat vähentämään kuormitusta ja tukevat syvempää työskentelyä. Esimerkiksi keskellä avointa tilaa sijaitseva työpöytä viestii meille ihmisille turvatonta paikkaa, jos selkämme takana ei ole suojaa, kuten seinää tai kasveja.

Julkiset tilat ja majoitus – mihin hakeudut istumaan?

Hotellit, ravintolat ja muut julkiset tilat ovat usein kohtaamisia uuden ympäristön kanssa. Hotellin tai ravintolan vieras saapuu tilaan avoimena ja vastaanottavaisena – joskus myös hieman jännittyneenä.

Pehmeät muodot, miellyttävät materiaalit ja rauhallinen valaistus voivat viestiä jo ensisilmäyksellä, että täällä on hyvä olla. Tällainen kokemus ei synny vain silmille, vaan tuntuu koko kehossa. Huomaatko mihin hakeudut istumaan, kun saavut yksin tai porukassa ravintolaan illalliselle? Ohjautuuko askeleesi jostain syystä nurkan lähelle tai seinän viereen?

Miksi tällä on merkitystä?

Sisustusarkkitehtina ja restonomina tarkastelen tiloja kokonaisvaltaisesti. Suunnitteluni ja alaan liittyvä uuden oppiminen nojaavat hyvinvointia edistävään sisustusarkkitehtuuriin. Kyse ei ole vain tyylistä tai liiketoiminnan näkökulmasta, vaan ympäristöistä, jotka tukevat ihmisen biologisia ja psykologisia tarpeita.

Kun tila on linjassa hermoston kanssa, se voi:

• helpottaa palautumista kotona

• tukea keskittymistä ja jaksamista työssä

• lisätä turvallisuuden ja merkityksellisyyden tunnetta julkisissa tiloissa, joka edistää esimerkiksi myös sosiaalisia suhteita

  
  

Aihe on todella mielenkiintoinen sekä laaja ja moniulotteinen. Tulevissa postauksissa syvennyn mm. siihen, miten tilasuunnittelu voi tukea kehon ja mielen tasapainoa. Sekä miten konkreettisilla valinnoilla voimme vaikuttaa tähän näkymättömään mutta tärkeään kokemukseen, millaisessa tilassa hermostomme on.